Mikä on Suuremmat ja suorakaiteen muotoiset laudat?
Pisteet ja laatikot ei tarvitse muuta kuin pisteruudukon, joten sitä voi pelata minkä kokoisena tahansa. Tavallisten 2×2–6×6-lautojen lisäksi voit valita 7×7 tai 8×8 laatikkoa tai suorakaiteen: 3×4, 3×5, 4×5, 4×6 tai 5×6 laatikkoa. Koot lasketaan laatikoina, ei pisteinä, joten 8×8-laudalla on 9 riviä, joissa kussakin on 9 pistettä.
Säännöt pysyvät samoina. Pelaajat piirtävät vuorotellen yhden viivan kahden vierekkäisen pisteen välille, laatikon neljännen sivun täydentävä pelaaja saa siitä pisteen ja piirtää uuden viivan, ja kun kaikki viivat on piirretty, eniten laatikoita saanut voittaa. Tasapisteet ovat tasapeli, mikä on mahdollista vain, kun laudalla on parillinen määrä laatikoita.
Suurempi lauta tarkoittaa pidempää hiljaista vaihetta ennen kuin kenenkään on pakko luovuttaa laatikoita, enemmän ketjuja ja silmukoita sekä enemmän tilaa pitkän ketjun säännölle, laskutekniikalle, joka kertoo pelaajalle, kannattaako pitkien ketjujen määrä tehdä parittomaksi vai parilliseksi. 8×8-laudalla on 144 viivaa ja 64 laatikkoa, kun tavallisella 4×4-laudalla niitä on 40 ja 16.
Sääntömuutokset
| Sääntö | Tavallinen Pisteet ja laatikot | Suuremmat ja suorakaiteen muotoiset laudat |
|---|---|---|
| Lauta | Tavallinen Pisteet ja laatikot4×4 laatikkoa (5×5 pistettä) tai mikä tahansa neliökoko 2×2:sta 6×6:een. | Suuremmat ja suorakaiteen muotoiset laudat7×7 tai 8×8 laatikkoa tai suorakaide, jossa on 3×4, 3×5, 4×5, 4×6 tai 5×6 laatikkoa. |
| Viivat ja laatikot | Tavallinen Pisteet ja laatikot40 viivaa ja 16 laatikkoa 4×4-laudalla. | Suuremmat ja suorakaiteen muotoiset laudat112 viivaa ja 49 laatikkoa 7×7-laudalla, 144 viivaa ja 64 laatikkoa 8×8-laudalla, 49 viivaa ja 20 laatikkoa 4×5-laudalla. |
| Pelin pituus | Tavallinen Pisteet ja laatikotYksi siirto viivaa kohti: 40 siirtoa 4×4-laudalla. | Suuremmat ja suorakaiteen muotoiset laudatYksi siirto viivaa kohti: jopa 144 siirtoa 8×8-laudalla. |
| Täydellinen peli | Tavallinen Pisteet ja laatikotPienet neliölaudat on ratkaistu tietokoneella. | Suuremmat ja suorakaiteen muotoiset laudat4×5 ratkaistiin vuonna 2011: se on täydellisellä pelillä tasapeli. 7×7 ja 8×8 ovat aivan liian suuria ratkaistaviksi. |
| Muut asetukset | Tavallinen Pisteet ja laatikotKaikkia pöydän asetuksia voi käyttää. | Suuremmat ja suorakaiteen muotoiset laudatToimii Misèressä, valmiiksi piirretyn reunan kanssa sekä kolmella tai neljällä pelaajalla. |
Historia
Pisteet ja laatikot kuvattiin painetussa muodossa ensimmäisen kerran ranskalaisen matemaatikon Édouard Lucasin toimesta 1800-luvulla, ja hän kutsui sitä nimellä la pipopipette. Hän ei määrännyt kiinteää kokoa, ja peliä on aina pelattu sen kokoisella ruudukolla, jonka paperi sallii. Pienet laudat, kuten 2×2, ovat tavallinen tapa opetella, ja kokeneille pelaajille suositellaan usein 5×5-lautaa.
Pelin tunnetuin analyysi on Elwyn Berlekampin, joka kirjoitti Winning Ways for your Mathematical Plays -teoksen Pisteet ja laatikot -luvun yhdessä John Conwayn ja Richard Guyn kanssa vuonna 1982 ja vuonna 2000 kokonaisen kirjan, The Dots-and-Boxes Game: Sophisticated Child's Play. Vuonna 2011 Joseph Barker ja Richard Korf ratkaisivat 4×5-laudan tietokonehaulla, ja se osoittautui täydellisellä pelillä tasapeliksi; he esittelivät tuloksen AAAI-konferenssissa, ja se oli tuolloin suurin ratkaistu lauta.